kotiliesi

spaghetti verde (koska vihreä pasta kuulostaa tylsältä ja kiltiltä)




Kuten olen täällä maininnut, on parmesaanin kaltaiset kovat juustot mulle niin kova juttu. Joskus jos haluan hemmotella itseäni ja hyvin simppelillä tavalla, yhdistän spaghettiin lorauksen oliiviöljyä, suolaa, rouhauksen mustapippuria, puolikkaan tahi kokonaisen sitruunan mehun, paljon tuoretta persiljaa ja vielä enemmän raastettua parmesaania tai sen kaltaista. Kuvittelepa kyseinen ruoka ilman sitä juustoa.... Niinpä niin. Se on se mikä tekee siitä herkun. Viime aikoina kovana juustona on tullut käytettyä Gran Castellia. Harvemmin tulee ostettua hintavampaa parmesaania kun on loistavia vaihtoehtoja tarjolla siellä parmesaanin vieressä. Kenties joskus voisi ottaa makunystyrät käyttöön ja ottaa kaikki juustot kerralla maistiin ja tehdä tutkivaa vertailua. Kyllä kiitos. Siinäpä idea.

Yksi paljastus tähän väliin: Olen syönyt yllä mainittua pastaa lähiaikoina suoraan kattilastakin, kun en ole malttanut lautaselle kasata ja kattilassahan kaikki ainekset sekoitetaan.

Eiliseltä jäi vielä Gran Castellia ja persiljaa, mutta kun onhan se liian rahvasta ja epäravitsevaa syödä kattilasta pelkkää valkoista jauhoa ja juustoa, niin muistin pakastimesta löytyvän pinaattia ja herneitä! Pinaatti on muutenkin hyväksi, jos siitä vähän lisää rautaa ja piristystä saisi. Ja kun persiljaa vielä joukkoon, niin koossa on aika viherpainotteinen pasta. Mutta pikkutuhmaksi sen tekee kuitenkin runsas juusto. Jos haluaa olla tuhmempi, niin lisää joukkoon vielä kermaa.

Eli tehdään näin:

Kypsennetään haluttu määrä pakastepinaattia (jätin ryöppäyksen väliin ja sulattelin vaan kevyellä lämmöllä öljyssä pannulla, enkä noudattanut pussista löytyvää ohjetta, mutta noudata sitä jos olet herkkävatsaisempi ja haluat pelata varman päälle). Loppuvaiheessa laitoin herkullisia suomalaisia pakasteherneitä pannulle suoraan pakastimesta. Pakasteherneitä ei kannata sen koommin kypsennellä, kunhan pahin kohmeisuus haihtuu. Näin pysyvät raikkaina ja rapsakoina.

Spaghetti keitellään runsaassa ja suolatussa vedessä al denteksi. Itsellä on vakikäytössä Barillan spaghettia, se toimii aina. Valutetaan lopuksi lävikössä nesteet pois ja kipataan takaisin kattilaan. Sinne joukkoon oliiviöljy, suolaa, rouhaus mustapippuria, pinaatti, herneet, lehtipersilja ja raastettu Gran Castelli. Syödään joko suoraan kattilasta tai sitten hienostuneemmalla tavalla. Toimii kiireisinä päivinä, toimii myös vaikka lauantai-iltana valkoviinin kera. 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...